Surullisen miehen viimeiset teot osa 2.

Keksin päässäni pienen tarinan........

Sunnuntai 02.03.2008 21:40

Istuin ison puun alla miettimässä maailman asioita, kun eteeni ilmestyi pieni Orava.

Orava katsoi minua silmiin ja minä katsoin sitä myös silmiin.

Aloin tuntemaan sisälläni, kuinka se orava alkoi riisua minua silmillään.

Poskeni alkoivat punertaa ujoudesta.

Oravan silmissä alkoi ilmestyä hullunkiiltoa.

Tunsin kuinka se himoitsi päästä minun päälleni.

Oravan pää nousi ylemmäksi ylväästi niin, kuin se olisi kerännyt rohkeutta tulla minun luokseni, mutta lopulta Orava teki niin ja tuli minun luokseni hitaasti, mutta varmasti.

Orava pääsi minun jalalleni ja alkoi kävellä oravamaisesti minun jalkaani pitkin.

Tunsin kuinka sen pienet söpöt jalat hipelöivät jalkaani.

Lopulta se oli minun mahan päällä ja alkoi katsoa jälleen minua, mutta nyt vain suoraan silmiin. Sen katse suorastaa hypnotisoi minun mieltä.

Tunsin kuinka se koitti ottaa minusta vallan.

Yritin vastustaa Oravaa, mutta Oravan mieli oli todella vahva ja se sai minusta otteen.

Pieni ininä kantautui minun korviini.

Olin silmät kiinni ja tunsin itseni alastomaksi.

Olin menettänyt ilmeisesti tajuntani, mutta en uskaltanut avata silmiäni, koska tunsin makaavani jossain kasassa.

Ympärilläni tuntui olevan pieniä palloja.

Keräsin rohkeutta ja raotin silmiäni.
(Hiljaisuus)
Olin omassa sängyssäni alasti ja sänkyni oli pemotettu.

Olin nähnyt unta, mutta edelleen näin tai tunsin, kuinka se Orava tuijottaisi minua suoraan silmiin.
Tajusin hetken tuijotettua kattoon, että tämä ei ollut unta vaan tuo Orava oli napannut minut ja tehnyt pienessä Oravan kolossaan minulle testejä ja lopulta, kun testit oli tehty.

Niin se oli tuonut minut lentävällä kävyllään kotiini ja kantanut minut sänkyyni vahvoilla Oravan käsillään.

Todiste, että tämä tarina on totta?

Löysin Oravan karvan kalsareistani ja se hohti sinistä valoa ja lopulta, kun valo himmeni niin karva katosi kädestäni.

Surullisen miehen viimeiset teot.

Sipulikeiton voi keittää karvaisella astialla.

Lauantai 07.02.2009 19:33

Rakas päiväkirja

Tanssin yksin pullonpohja-lattialla, kun eteeni ilmestyi suuri Mursuviiksinen nainen, joka lupasi sanoa minulle Gta3 läpi peluu ohjeet.

Nyökkäsin kiltisti ja aloin seuraamaan naista kohti miesten Wc:tä.

Hän otti minua rinnuksista ja heitti minut vessan seinään ja alkoi lausumaan minulle karvanpoisto aineen jälkivaikutuksista.

Nojasin hiljaa seinää ja kuuntelin haltioituneena.

Mitä tämä viiksekäs nainen minulle selittää. hetken huomattuani huomasin, että aloin riisumaan häntä mielessäni kuvittelin hänet ilman viiksi ja vaatteita” ULALLLAAAA” huudahdin mielessäni. Katselin hänen täyteläisiä huulia ja hänen isoa povea tunsin sisälläni värinää ja päätin vastata puhelimeeni.

Puhelimessa oli Mattin ja Tepon veli Seppo, joka kyseli ”Mitä Karviaan kuuluu?”

Aloin kertomaan hänelle Karvianjärven happipitoisuuksista, kun viiksekäs nainen läimäytti minua otsaani leiman, jossa lukee, että "Siunaa isäsi. Koska rypäleet tulevat tänä talvena myöhässä" Samalla tiputin puhelimen maahan ja puhelimesta tuli Ismo Laitela, joka alkoi tarinoimaan urastaan Salkkareista.

Säikähdin ja hyppäsin pöntön yli, taklasin Aki-Petteri Bergin seinään ja lähdin juoksemaan kohti Hämeentietä.

Juoksin niin pitkälle, kun kuntoni riitti Keskustorin kohdalla huomasin, että lumi oli syövyttänyt vaatteeni pois ja tunsin itseni alastomaksi.

Onneksi sinitakkinen pontikankeittäjä heitti minulle Kynäteroittimen, jolla sain piilotettua äitini perintökorut, mutta juuri, kun sain korutpiiloon.

Suuri ruskea kärpäsmies syöksyi suuhuni ja minä nielaisin sen.

Tunsin kuinka se alkoi myymään mahani kiinteistö tiloja pois.

ARGHT! huudahdin ja otin vasemmasta korvastani Talouslehden ja aloin seuraamaan Nokian osakeantia, kun iso rekka kaatoi päälleni betonia ja minä kivetyin keskelle Tampereen siltaa ja viiksekäs nainen tuli silittämään kivettynyttä päätäni ja sanoin "Huomiseen"

Sisältö ei ole tärkeä, mutta parempi, ettei ole läpimätä, koska silloin voi olla masu kipeä.