Hetkellisen mielenjohteen turvin uskalsin kaikkien edessä todeta heidän raskaat ajatukset vääriksi, mutta eivät he minua uskoneet vaan he suorastaan raivostuivat.
Se oli, kun olisi huutanut keskellä aavikkoa. Oma vastaväitteeni polkeutuivat agressiivisten ajatusten jalkoihin. Elimme nykyaikaa, mutta silti tunsin, että minut ristiin naulitaan. Tästä näsäviisastelusta, jonka kumminkin pystyin todistamaan todeksi.
He ottivat minut kiinni ja heittivät vankityrmään ja odottivat, että väsytän itseni huutamisella ja riehumisella, mutta he olivat väärässä. Minä toimin, kuin lahna koukkuun jäätyä... annoin tilanteen vaan vetää minut kohti turmiotani... He eivät enään jaksaneet odottaa vaan tulivat isoilla mies joukoilla kimppuuni. En vastustellut, mutta he silti hakkasivat ja potkivat. He veivät vaatteeni ja räkivät päälleni.
Kestin sen silti, kuin mies. Minun oli turha pistää vastaan, koska tilastot olivat heidän puolella.
Päivät muuttuivat viikoiksi.
Kuihduin tyrmässä. Silloin tällöin jolloin sain syömäkelvotonta ruokaa eteeni yritin kysyä miksi te pidätte minua täällä.
He eivät vastanneet.
Aloin kadottamaan ajantajuni... Huusin ja kirosin.
Oveni avattiin ja sieltä tuli joukko miehiä, jotka naureskelivat minulle ja taputtelivat päätäni, jotta minä rauhottuisin. Siinä he onnistuivat purskahdin itkuun.
He Hiljenivät ja poistuivat ja samalla poistuivat minun loistohotelli palvelut.
Kukaan ei enään käynyt ovellani. Ruokaa en enään saanut.
Olin nälissäni ja koitin raapia tiiliseinästä itselleni vapautta, mutta onnistuin vain lohkaisemaan kynteni irti. Ne eivät enään koskaan kasvaneet takaisin. Lopulta vaivun totaalliseen epätoivoo, koska halusin selviytyä. Söin kieleni. Se olis tuskaa. Suustani valui verta. Kaaduin maahan ja tärisin tuskasta, kun huomasin, että vankilani ovi avautui ja minut nostettiin paareille ja vietiin valkoiseen huoneeseen, jossa minut pistettiin johtoihin ja katsottiin itselleni tekemiä vahinkoja. En avannut heille suutani, koska tiesin, että sitä he odottivat eniten. Lopulta leukalihakseni antoivat periksi ja he pääsivät näkemään hirveän tekoni, jonka tein itseni takia.
He olivat innoissaa ja halasivat toisiaan. Näin myös joittenkin itkevän ilosta. Shampanja pullon avautui silmieni edessä ja he kaikki tulivat katsomaan suutani. Monet kiittelivät herraa ja samalla tuijottivat suutani, josta puuttui jotain, josta he olivat innoissaa. He olivat saaneet otettua minulta sen jolla olin heidän elämiään sabotoinut. Nyt heillä ei ollut enään mitään pelättävää, koska he olivat saaneet sen mihinkä he olivat alusta asti pyrkineet.
He olivat saaneet minut hiljaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti