Lomaa oppii arvostamaan sitten vasta, kun siitä on haaveillut liian kauan.

Keitin munia. Huomasin, että muna meni rikki, kun sitä keitti yli 10 minuuttia. Myös hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta oli, se että yksi muna, joka ei ollut rikkoutunut oli aiheuttanut ilmataskun munankuoreen ja lommouttanut munan valkuaista ja se ilmatasku tuntui olevan täynnä jotain nestettä.
Jätin tämän asia takaraivooni muhimaan ja valmistin itselleni munavoita aamiaista varten, mutta mieleeni palasi kumminkin uudelleen tuo ilmatasku ja tarkistin munankuoren uudestaan ja huomasin, että neste oli kovettunut. Kosketin sitä. Se tuntui oudolta, mutta näytti hieman simpukan sisällöltä.
Se pisti ajattelemaan… tai oikeastaan en tainnut ajatella.
Enemmänkin munin ajatusta, jota voisin ajatella. Ehkä se ajatus olisi, että mitä minä saan irti tuosta mönjästä?
Mikä sen merkitys on minun elämääni?
Sillä on pakko olla merkityt?!?!?! …tai jos ei ole. Sen voi keksiä.
Aloin kirjoittamaan tätä tekstiä. Tähän pisteeseen asti en ole vielä keksinyt mikä se olisi.
Päätäni särki hieman… En usko, että siinä olisi jotain yhteyttä tuohon ilmataskuun.
Simpukka toi mieleeni ajatuksen. Se ajatus oli järvisimpukka tai voi se olla joku muukin simpukka. Pakko sen on olla järvisimpukka, koska en minä ole koskaan mitään muuta simpukkaa elävänä ole nähnytkään.
Pitäisiköhän minun nähdä toinen simpukka? Oliko tämä kutsu seikkailuun? Ei varmasti ollut.
Hetken mietin, että mitä eroa järvisimpukalla ja sillä toisella simpukalla oli.
Mikä tämä toinen simpukka oli… Googletin.
Tajusin, että se minun miettimäni simpukka olikin järvisimpukka… Eli simpukka, joka on toinen simpukka on myös järvisimpukka.
Mielikuvituksetonta, mutta hämmentävää.
Ehkä en ajatellut sitä tarpeeksi.